Toimintamallia on väännetty, käännetty ja hiottu, ja nyt sen viimeisin versio on suurennuslasin alla suomenkielisen opetuksen aluepäälliköillä sekä uutta opetussuunnitelmaa työstävällä työryhmällä! Siinä näkyy moniammatillisen työryhmän visioiden, ideoiden ja ratkaisukeskeisyyden jälki, sekä aito yhdessä tekemisen ja kehittämisen henki! Toivottavasti ne välittyvät sieltä aikanaan myös lukijoille ja tekijöille.
Kouluyhteistyön toimintamallin kehittämisen ajoitus osui Espoossa hyvin yksiin uuden opetussuunnitelman laatimisen kanssa, joten se on ollut mahdollista kiinnittää selkeästi myös koulun tuleviin suuntaviivoihin. Tämäkin on erityisen hienoa, sillä OPSin mukaista toimintamallia on huomattavasti helpompi toteuttaa kouluissa, kuin sellaista, joka on "periaatteessa ihan hyvää toimintaa, mutta menee vähän ohi opetussuunnitelman."
Nuorisopalvelut eivät Espoossa monien muiden kuntien tavoin ole varsinaisesti olleet mukana OPS2016 -työssä, mutta työryhmän kanssa on käyty vuoropuhelua, jolla varmistetaan, että yhteistyötä ohjaava toimintamalli on tavoitteiltaan, arvoiltaan ja keskeisiltä teemoiltaan yhdenmukainen koulutyötä ohjaavien periaatteiden kanssa.
Uudessa opetussuunnitelmassa nousevat vahvasti esiin monet nuorisotyössä jo vahvasti vaikuttavat teemat, kuten osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen, sosiaalisten taitojen vahvistaminen, arvostava ja yksilöllinen kohtaaminen sekä yhteistyö eri toimijoiden kanssa.
Opetussuunnitelman mukaan koulun toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat seuraavat periaatteet:
- Hyvinvointi ja turvallinen arki
- Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely
- Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus
- Osallisuus ja demokraattinen toiminta
- Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
- Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen
Nuorisotyön kanssa tehtävässä yhteistyössä on hyvin samansuuntaisia tavoitteita. Tuomalla nuorisotyö ja sen osaaminen kouluun pyritään vahvistamaan oppilaiden turvallisuuden tunnetta ja viihtyvyyttä koulussa ja vertaisryhmissä, tarjoamaan mahdollisuuksia matalan kynnyksen vuorovaikutukseen aikuisen kanssa ja edistämään heidän osallisuuttaan kouluyhteisössä. Lisäksi nuorisotyössä koulumaailmalle ehkä hivenen uudempi ajatus nuorten nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta sekä heidän arvostavasta kohtaamisestaan on lähtökohtaisesti keskeinen.
Hyvinvointia edistetään toimintamallin mukaan koulussa monin erilaisin keinoin ja eri näkökulmista.
Nuorisonohjaaja osallistuu turvallisen arjen rakentamiseen erityisesti ryhmäytysten, jatkoryhmäytysten, lisäryhmäytysten, luokkatyöskentelyjen sekä välituntiläsnäolon ja -toiminnan kautta. Turvallinen arki liittyy vahvasti kouluviihtyvyyteen, joka puolestaan on suuressa roolissa oppilaiden hyvinvoinnin näkökulmasta.
Nuorisonohjaajan pitämät terveisiin elämäntapoihin ja seksuaaliterveyteen, omaan tulevaisuuteen ja oppilaiden soisaalisen osaamisen vahvistamiseen liittyvät teematunnit toimivat oman hyvinvoinnin ja siihen liittyvien valintojen avauksina ja antavat tietoa nuorille valintojen tueksi.
Nuorisonohjaajan yhdenvertaisuuteen ja toisten ihmisten sekä oman toimintaympäristön kunnioittamiseen kannustava työote ja menetelmäosaaminen tukevat koulun aikuisten samansuuntaista työtä. Yhdenvertaisuuteen, erilaisuuden hyväksymiseen ja seksuaalioikeuksiin liittyvät teematunnit sekä kiusaamisen vastainen työ yhdessä koulun aikuisten kanssa ovat tässä hyviä välineitä.
Nuorisotyön osallisuusrakenteet ja mahdollisuudet vaikuttaa nuorisopalveluiden toimintaan on mahdollista tuoda yhteisen toimintamallin kautta voimakkaammin kouluun ja sitä kautta vahvistaa nuorten kokemusta omaan toimintaympäristöön vaikuttamisesta. Lisäksi nuorisonohjaaja voi olla mukana kehittämässä kouluosallisuutta ja tukemassa oppilaiden yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia ja valmiuksia erilaisten menetelmien kautta.
Nuorisotyöllisin menetelmin voidaan siis tukea koulun toimintakulttuurin kehittämistä ja kehittymistä opetussuunnitelman tavoitteiden suuntaan monella eri tasolla ja yhteinen suunnittelu mahdollistaa myös yhteisen kehittämistyön. Nuorisonohjaaja voi siis osallistua koulussa järjestettävään toimintaan omasta osaamisestaan käsin ja tarjota erilaisia oppimisympäristöjä ja toiminnallisuutta opettajien työn rinnalle. Kun toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä koulun aikuisten ja oppilaiden kanssa, voidaan yhteistyössä löytää uusia ratkaisuja ja tekemisen tapoja, jotka parhaiten tukevat koulun oppilaiden hyvinvointia ja kasvua.
Avainsanoja siis kumppanuus, yhteinen suunnittelu, oppilaiden osallistuminen ja vaikuttaminen, moniammatillinen yhteistyö, osaamisen yhdistäminen, hyvinvoinnin edistäminen ja yhteistyö!
Huippumeininki!
Ehkä jopa POMPPUFIILIS!
Aurinkoa ja ruskaa!
Anna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti