Nuorisonohjaajien vuoden sukellus kouluun porskuttaa jo puolivälin jälkeistä aikaa projektin puitteissa - sitä aikaa kun jo tiedetään paljon siitä mikä toimii käytännössä ja mikä ei ja ollaan siinä tuttuuden tilassa, että ei tarvitse enää selittää miksi siellä koululla oikeastaan pyörii. Vaikka blogissa puhutaan sukelluksesta, ei kyseessä missään nimessä ole mikään lyhytaikainen pulahdus vaan nuorisotyön on tarkoitus pilotoinnin päätyttyä jäädä koulumaailmaan uiskentelemaan ihan pysyvästi.
Ontuvasta uima-allasvertauksesta huolimatta töitä on tehty ihan tosissaan ja paljon, ja paljon on myös käytännössä saatu aikaan kouluilla. Pilotointi on puolivälissä ja espoolainen koulun ja kunnallisen nuorisotyön yhteistyö alkaa ujosti löytää muotoaan! Avoimia kysymyksiä on vielä paljon, liittyen erityisesti resursseihin ja yhteistyön sisällyttämiseen nuorisonohjaajien työnkuviin, mutta tahtotila on yhteinen kaikissa mukanaolevissa organisaatioissa.
Tällä hetkellä yhteistyön suuret linjat alkavat olla selvillä!
Yhteistyö rakennetaan ala- ja yläkoulujen kanssa alueittain ja toisen asteen oppilaitosten (lukiot ja Omnian ammattiopisto) kanssa keskitetysti Nuorten tieto- ja neuvontapiste yESBoXin teematyöpajojen kautta.
Hyviksi havaitut itsenäisen asumisen- ja taloustyöpajat ovat pilotointikokemusten pohjalta paras tapa rakentaa yhteistyötä toisen asteen oppilaitosten kanssa - erityisesti kun yESBOxin työntekijät ovat jo tehneet ison työn niiden lanseeraamiseksi ja vakiinnuttamiseksi. Yhteisen toimintamallin myötä he saavat teematyöpajojen vetämiseen apua muilta toisen asteen yhteistyöstä kiinnostuneilta nuorisonohjaajilta ja siten pystyvät laajentamaan toimintaa. Tämä lisäresurssi mahdollistaa toivottavasti myös uusien teematyöpajojen suunnittelun!
Kaikki ala- ja yläkoulut puolestaan saavat oman "kumminuorisonohjaajan" lähialueelta, joka vastaa koulun kanssa tehtävästä yhteistyöstä yhdessä koulun vastuuhenkilön kanssa. Yhteistyön suunnittelu tapahtuu yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä ja yhteinen toimintamalli sekä sähköinen menetelmäpankki ovat siinä tukena ja työkaluna. Peruskouluissa yhteistyö nivotaan Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun -toimintaan, tai ainakin teemoitetaan niin, etteivät ne ole ristiriidassa keskenään. Painopiste peruskoulussa on 5. - 8. luokkalaisissa.
Maistiainen toimintamallin sisällöstä:
Suuntaa-antava teemataulukko ohjaa teematuntien sisältöjen suunnittelua, mutta ei varsinaisesti sido mihinkään. Kaikki toiminta suunnitellaan ensisijaisesti oppilaiden tarpeista käsin jokaisella koululla parhaaksi nähdyllä tavalla. Tärkeinä teemoina kaikilla asteilla ovat osallisuus ja yhteisöllisyys, sillä niiden vaikutus oppilaiden kouluviihtyvyyteen ja hyvinvointiin on keskeinen!
Toimintamallia tuunataan vielä pitkään suuntaan jos toiseen, että se on sitten varmasti keväällä 2016 hyvä, kun aletaan jalkauttamaan sitä käytäntöön perehdytysten ja koulutusten kautta. Kevään aikana on tulossa esimerkiksi kyselyt sekä nuorisopalveluiden että tietyllä otannalla myös koulujen henkilökunnalle, jotta toimintamallin mukainen yhteistyö toimii varmasti sitten myös käytännön tasolla! Käytännön näkökulmasta hyvä, laajasti kommentoitu ja korjailtu toimintamalli on kuitenkin paljon helpompi jalkauttaa arkeen kuin pienen porukan kesken kasaan haalittu teoriassa hyvä tekele ;)
Kulisseissa tapahtuu siis myös paljon, vaikkei tästä toimisto- ja kokousryöpystä kauhean innostavia kuvia saakaan blogiin! Työryhmä on ollut upean ahkera ja innovatiivinen minkä lisäksi pilotoinnista on saatu korvaamattoman arvokasta tietoa menetelmien ja rakenteiden toimivuudesta, jota on ollut mahdollista hyödyntää toimintamallin työstämisessä.
Anna
