Ylivoimaisesti suurin osa (30 vastaajaa) oli innoissaan syventämässä yhteistyötä koulujen kanssa, vaikka kaksi heistä ei ollut vielä päässyt sitä edes kokeilemaan. Tämä sopii mainiosti kehittämistiimille, sillä työtämme motivoi kummasti tieto siitä, että enemmistö kollegoista on meidän kanssamme samoilla linjoilla kouluyhteistyön tärkeydestä!
Nuorisonohjaajat näkivät koulun ja nuorisotyön yhteistyössä hyötyjä sekä nuorten, nuorisopalveluiden että koulun kannalta ja tulokset olivat samansuuntaisia kuin muiden kuntien kokemuksissa ja aiheesta tehdyissä tutkimuksissa.
Nuorten kannalta nuorisotyön vieminen kouluun nähtiin hyödylliseksi erityisesti turvallisten, helposti lähestyttävien aikuisten ja sosiaalisen vahvistamisen takia. Nuorisonohjaajat olivat Espoossa sitä mieltä, että nuorisotyö pitää viedä sinne missä nuoret ovat, jotta se voi merkittävällä tavalla vaikuttaa nuorten hyvinvointiin. Myös nuorisotyön erityinen näkökulma nuoriin ja nuoruuteen sekä siihen liittyviin ilmiöihin katsottiin nuorten eduksi. Nuoret olivat nuorisonohjaajien kanssa samoilla linjoilla Vaikuttamo -tapahtumassa maaliskuussa 2014.
Nuorisopalveluiden kannalta yhteistyössä nähtiin sekä tutuksi tulemiseen, toiminnan markkinointiin ja sitä kautta tilatoiminnan vahvistamiseen että nuorisotyön profiilin nostamiseen ja vaikuttavuuteen liittyviä hyötyjä. Nuorisotilojen kävijämäärien lasku nähtiin yhtenä yhteistyöhön motivoivana tekijänä kuten myös halu vahvistaa nuorisotyön asemaa paikallisena toimijana. Yhteistyön avulla, yhdistämällä resursseja, osaamista ja näkökulmia voidaan ennaltaehkäistä laajemmin nuorten mahdollisia haasteita, tai ainakin puuttua niihin varhaisemmassa vaiheessa.
Koulun kannalta hyötyjen nähtiin tulevan lähinnä nuorisonohjaajien sosiaalisen osaamisen, erilaisten menetelmien ja työtapojen kautta. Vastauksissa otaksuttiin, että opettajilla ei välttämättä ole työkaluja ratkaista nuorten sosiaalisia haasteita tai huolehtia ryhmädynamiikasta. Ja vaikka näitä työkaluja olisikin (kuten monella opettajalla on), voi opettajan silti olla roolinsa takia haastavaa kohdata nuoria nuorisonohjaajan tavoin vailla odotuksia (tai nuorten voi olla vaikea uskoa, ettei odotuksia ole). Kouluorganisaation ulkopuolisen ammattilaisen oleminen mukana koulun toiminnan suunnittelussa ja arjessa nähtiin koulun kannalta hyvänä asiana. Nuorisonohjaaja katsoo koulua eri näkökulmasta ja voi tarjota tuoreita ratkaisuja tai ideoita koulumaailman ongelmiin. Irrallisuus kouluorganisaatiosta nähtiin eduksi myös esimerkiksi nuorisonohjaajan pitämien seksuaali- tai päihdekasvatustuntien vaikuttavuuden näkökulmasta.
Muutama nuorisonohjaaja suhtautui yhteistyön tiivistämiseen myös epäilevästi. Yhteistyötä ja toimivia käytänteitä pidettiin kyllä tärkeinä, mutta haluttiin säilyttää avoimen tilatoiminnan vahva asema ja pitää nuorisotyö kouluorganisaatiosta erillään, tavallaan erottaa nuorten vapaa-aika ja työ toisistaan. Lisäksi yhteinen toimintamalli herätti huolta toiminnan tasapäistämisestä ja "muottiin pakottamisesta".
Nämä tulokset olivat tavallaan helpottavia kehittämisen näkökulmasta, sillä avointa nuorisotilatoimintaa tai muuta vapaa-ajan toimintaa ei olla missään nimessä ajamassa alas tai pakottamassa kaikkia tekemään täsmälleen samoja asioita kouluissa alueellisista tarpeista piittaamatta.
Projektissa ajattelemme, että teemme nimenomaan päinvastaista:
Kouluyhteistyötä vahvistamalla, vahvistamme myös nuorisotyön asemaa ja näkyvyyttä alueella, ja siten elävöitämme mahdollisesti myös vapaa-ajan toimintaa. Toimintamallilla tähtäämme sellaisiin rakenteisiin, jotka "pakottavat" nuorisotyön ja koulun toimijat suunnittelemaan ja toteuttamaan yhdessä sellaisia asioita, jotka parhaiten edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia omalla lähialueella, omassa koulussa ja omassa luokassa. Lisäksi näemme koulupäivän sisällä paljon sellaista muodotonta vapaa-aikaa, johon nuorisonohjaajan voisi olla hyvä tarttua sen lisäksi, että toimii nuorten kanssa myös koulupäivän virallisissa osuuksissa, eli tunneilla.
Selvitimme kyselyssä myös sitä, mitä kouluilla on jo tehty ja miten hyödylliseksi nämä toiminnot on koettu. Ryhmäytykset, päihdekasvatustunnit ja ryhdmädynamiikkaan liittyvät tunnit olivat selkeästi tutuimpia menetelmiä ja ne nähtiin myös hyödyllisinä.
Hyödyllisimpinä yhteistyön muotoina pidettiin ryhmäytyksiä, kohdennettujen pienryhmien kokoamista yhteistyössä koulun oheiskasvattajan kanssa, yhteistä suunnittelua ja ryhdmädynamiikkaan liittyviä tunteja.
Kyselyssä selvitimme myös nuorisonohjaajien ajatuksia siitä, mitkä tekijät voisivat edistää koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä ja vertasimme tuloksia meidän ajatuksiimme siitä, mitä hyötyä toimintamallista on. Nämä kulkivat ilahduttavasti melko käsi kädessä.
Tärkeimpinä yhteistyötä edistävinä tekijöinä pidettiin sitä, että työntekijät tuntevat toisensa sekä toistensa osaamisen ja toimintakulttuurin. Vastauksissa peräänkuulutettiin myös aktiivista yhteydenpitoa (erityisesti koululta nuorisotyöhön päin), yhteistä suunnitteluaikaa ja ennaltaehkäisevän työn mentaliteettia. Lisäksi toivottiin selkeitä menetelmällisiä "settejä" koululla järjestettävään toimintaan ja teematunteihin ja toiminnan kehittämistä yhdessä (kohdennettu pienryhmätyö). Lisäksi oman työajan ja resurssien osalta vastaajille oli tärkeää, että työmäärä jakaantuu tasaisesti omassa työyhteisössä.
Toimintamallilla pyritään edistämään juuri näitä asioita. Molemminpuolista tuttuutta ja viestintää (joka ei kuitenkaan riipu henkilöistä vaan on rakenteissa) edistetään nimeämällä molemmista organisaatioista yhteistyöstä vastaavat henkilöt (koulussa vastuuhenkilö, nuorisopalveluissa kumminuorisonohjaaja). Koulun vastuuhenkilön tehtävä on kutsua nuorisonohjaaja yhteisiin suunnittelutapaamisiin ja ottaa yhteyttä muulloinkin tarvittaessa (ennaltaehkäisevän työn näkökulma). Toimintamalliin kirjataan nuorisonohjaajan keskeinen osaaminen, ja miten sitä esimerkiksi voitaisiin koulussa hyödyntää sekä nuorisotyön tavoitteet ja eetos. Kaikki koululla tapahtuva nuorisotyöllinen toiminta suunnitellaan, (toteutetaan) ja arvioidaan yhdessä koulun henkilöstön kanssa ja sille asetetaan myös tavoitteet yhdessä. Lisäksi nuorisonohjaajan työkaluksi koulussa tapahtuvalle toiminnalle kootaan menetelmäpankki. Yhteinen, selkeä toimintamalli mahdollistaa resurssien ja työajankäytön suunnittelun alueilla niin, että työmäärät ovat tasapainossa työyhteisössä.
Olemme siis melko hyvin samoilla linjoilla paitsi kouluyhteistyön tärkeydestä, myös käytännöistä ja haasteista Espoon nuorisopalveluissa. Aika tietysti näyttää, toimiiko tämä toimintamallimme kuten uskomme ja haluamme sen toimivan, mutta se on jonkun toisen päivän murhe! Juuri nyt tämän kyselyn tulokset luovat uskoa siihen, että yhteisestä toimintamallistamme tulee hyvä, käyttökelpoinen ja mieluinen työkalu nuorisonohjaajille!
Projektikoordinaattori
