Vaikka välillä tuntuu, että suurimman osan ajastani istun täällä toimistossa yksin kuulokkeiden, näytön ja paperikasan välissä, olen tajunnut miten paljon väkeä tätä toimintamallia on tekemässä. Se hetkittäinen tunne, että askartelen täällä jotain ihan omiani, ei ehkä kuitenkaan tarkemman mietinnän jälkeen pidä paikkaansa!
Projektin asiantunteva, moniammatillinen, ihanan innovatiivinen ja innokas työryhmä työstää erilaisia materiaaleja, joita sekä monialainen projektiryhmä että nuorisonohjaajien alueryhmä kommentoi ja joihin liittyvät päätökset arvovaltainen ja uskottava ohjausryhmä tekee. Jo pelkästään projektin puitteissa tekemisessä on mukana kymmeniä ihmisiä. Joku olisi varmaan jo huomauttanut, jos pistäisin täällä ihan omiani ;)
Lisäksi listasin joku aika sitten kaikki erilaiset tavat, joilla mielipiteitä, ideoita ja muuta tietoa on kerätty eri tahoilta, joita onkin aika paljon: Nuorisopalveluiden henkilöstö ja esimiehet, pilottikoulujen henkilöstö, aluepäälliköt, rehtorit ja tärkeimpänä kaikesta oppilaat!
Ihan aluksi on kysytty nuorisopalveluista ja pilottikouluilta siitä, mitä on jo tehty: Millaista yhteistyötä on tehty, mihin liittyen ja millaisia menetelmiä käyttäen. Tästä materiaalista työstettiin ensimmäinen jaottelu ja runko sille, mitä yhteistyö on ja sitä luonnollisesti käytettiin pohjana sille, mitä se voisi olla.
Nuorilta kysyttiin kaikille espoolaisille 9. luokkalaisille tarkoitetussa Vaikuttamo -tapahtumassa keväällä 2014 mitä he ovat mieltä siitä, että nuorisotyö näkyisi koulussa entistä vahvemmin. Vastauksia saatiin 202 nuorelta ja heistä selkeä enemmistö oli sitä mieltä, että nuorisonohjaajan läsnäolo koulussa olisi hyvä asia ja voisi esimerkiksi edistää kouluviihtyvyyttä ja vähentää kiusaamista!
Kun palasin näihin tuloksiin näin vuoden päästä, tuli aika varma oli siitä, että teemme sellaista työtä, millä on nuortenkin mielestä väliä! Lisäksi saimme heiltä vinkkejä ja ideoita siihen, mitä nuorisonohjaaja voisi koululla tehdä: Ysit toivoivat nuorisonohjaajalta rentoa chillailua ja oppilaiden kanssa puhumista, leikkejä, pelejä, teemapäiviä ja toimintaa sekä myös tietoa ja "luentoja".
Sen lisäksi pilottikoulujen oppilaille teetettiin ilmapiirikyselyt pilotointijakson alussa syksyllä 2014. Heiltä kysyttiin oman koulun ilmapiiristä ja siitä, onko koulussa joku luotettava aikuinen tai tarvitseeko edes olla. Lisäksi pyydettiin kehittämisehdotuksia ja toiveita. Oppilaat olivat lähtökohtaisesti tyytyväisiä kouluihinsa ja ilmapiiriin, vaikka kiusaaminen ja ryhmästä ulos sulkeminen kyllä mainittiin. Jonkin verran nostettiin esille koulun fyysisiä tiloja ja niiden rajallisuutta, toivottiin sohvia ja urheiluvälineitä ja yhteisiä tapahtumia. Suurin osa kaipasi luotettavaa aikuista ja nimesi koululta jonkun aikuisen, joka on tai voisi olla luotettava. Tavallisimmin luotettava aikuinen oli opettaja, luokanvalvoja, kuraattori ja terveydenhoitaja - joku ehti myös jo nimetä koulussa pilotointia aloittelevan nuorisonohjaajan.
Olen viime aikoin käyttänyt paljon aikaa laajemman henkilöstön kyselyn rakentelun parissa. Tarkoitus on kysyä sekä koulun että nuorisotyön ammattilaisilta heidän kokemuksistaan aiemmasta yhteistyöstä, suhtautumisestaan yhteistyön tiivistämiseen sekä toiveistaan ja huolistaan liittyen tulevaan. Kyselyllä kartoitetaan mahdollisia osaamisen kehittämiseen, resurssien ohjaamiseen ja viestintään liittyviä tarpeita toimintamallin sisältöjä ja erityisesti jalkautusta ajatellen. Tähtäimessä on tehdä sellainen toimintamalli, joka toimii aidosti alueellisena työkaluna yhteistyön suunnittelussa ja kasvatuskumppanuuden rakentamisessa.
Lisäksi pilotointijakson lopussa kartoitetaan pilottikoulujen oppilaiden kokemuksia nuorisonohjaajan vaikutuksista koulun ilmapiiriin ja viihtyvyyteen koulussa, minkä lisäksi heiltä on tietysti pyydetty palautetta kaikesta toiminnasta, mitä pilotoinnin aikana on järjestetty.
Kaikki tämä aineisto yhdessä lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman (2012-2015) ja nuorisopalveluiden strategian tavoitteiden, opetussuunnitelman, nuorisolain, oppilas- ja opiskelijahuoltolain ja sosiaalihuoltolain uudistumisen, tutkimustiedon ja muiden kuntien kokemusten sekä esimerkiksi kouluterveyskyselyn ja nuorisobarometrin tulosten kanssa rakentaa aika laajan tietopohjan toimintamallin kehittämiselle. Tämän tietopohjan kautta toimintamalli on mahdollista kytkeä tiiviisti paitsi oppilaiden ja henkilöstön tarpeisiin, myös organisaatioiden (nuorisopalvelut, suomenkielinen opetus ja Omnian ammattiopisto) omiin sekä valtakunnallisiin ja EU:n nuorisostrategioiden tavoitteisiin.
Nyt täytyy enää suodattaa tämä tieto asiantuntijoiden kautta konkreettiseksi työkaluksi, joka toteuttaa nuorisopolitiikkaa käytännössä ja vastaa kaikkiin sille asetettuihin tavoitteisiin. Ja kehittää hyvä mittaristo ja järjestelmä tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja toimintamallin arviointiin.
Pala kakkua!
Seuraavaksi suunnitellaan sitten toimintamallin pilotoinnissa lanseerattujen käytänteiden jalkautumista alueille niin, että ensin laajennetaan toimintaa pilottikouluista muillekin kouluille lukuvuonna 2015-2016 ja syksyllä 2016 otetaan toimintamalli käyttöön kaikilla kouluilla.
Tästä lisää myöhemmin!
